Uskon asiakkaiden haluavan tietää minusta jotain, jotta he uskaltaisivat luottaa minuun. Sen takia kerron matkastani tähän pisteeseen, missä olen nyt.

Peruskoulun käytyäni menin Salon lukioon, josta valmistuin vuonna 2010 ylioppilaaksi ja syksyllä 2010 aloitin opiskelut Turun Hieronta-akatemiassa. Miksi päädyin sinne? Se miten löysin hierojanopintoihin tai yleensäkin terveysalalle on pitkä tarina. Vielä silloin, kun pelasin tosissani koripalloa A- / B-poika SM-sarjoissa koin pari todella pahaa loukkaantumista. Ristisiteeni meni silloin kaksi kertaa poikki ja kaiken kaikkiaan koin kolme leikkausta samaan jalkaan. Kuntoutus on minulle siis hyvin tuttua. Siihen aikaan ajattelin tosissani, että koripallosta tulisi tulevaisuuteni ammatti, mutta tällaisen loukkaantumiskierteen jälkeen päämäärä hävisi kokonaan. Tietysti oli ehkä hölmöäkin ajatella minun pituiseni pärjäävän lajissa, mutta hyvällä motivaatiolla ja työmoraalilla pystyy mihin vain. Loukkaantuminen oli kaikin puolin kova paikka, mutta koen kaikella olevan tarkoituksensa, ja itse asiassa ilman niitä tapahtumia en uskoisi olevani nyt tässä pisteessä. Sattumat ja valinnat johtivat siihen, että kuntoutuksen aikana tapasin erään fysioterapeutin, jonka kanssa jutellessa, hän ohimennen sanoi minulle näin: “Jos sinulta menee ristiside toisen kerran poikki, niin sinusta tulee fysioterapeutti”.

Tuo lause palasi mieleeni, kun ristiside todella meni poikki toisen kerran. Päätin siis suunnata kohti fysioterapian opintoja ja ensimmäisen askeleen otin menemällä hierojakouluun. Ajattelin, että sitä kautta varmasti olisin huomannut, jos ala ei olisi minulle. Hyvin pian kävi ilmi, että ala tuntui omalta ja hierojakoulun käytyä hain fysioterapeutiksi. Jostain syystä pääsykokeissa ollessani minulle tuli kuitenkin tunne, että tämä ei ollut oikea tie ja lähdinkin pääsykokeista kesken kaiken pois tietämättä olisinko päässyt seuraavaan vaiheeseen.

Hierojakoulun lisäksi opiskelin paljon syventäviä koulutuksia. Koin kuitenkin etten pystynyt auttamaan asiakkaita tarpeeksi. Sen takia aloin etsimään vastauksia. Kävin läpi urheiluhierojan, kinesioteippauksen, mobilisoivan hieronnan, triggerpiste hieronnan syventävät koulutukset ja jatkoin vaan eteenpäin. Opiskelin jopa reiki-hoitajaksi ja personal traineriksi. Kaiken tämän lomassa huomasin, että fysioterapeutin ammatti ei olisi sopinut minulle. Koin etten saisi sieltäkään kaivattuja vastauksia ihmisten terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen.

Käymieni koulutusten aikana törmäsin kahteen eri osteopaattiin, jotka kyselivät tarinaani ja ajatuksiani alaan liittyen. Toinen näistä henkilöistä sanoinkin, että kuulostan jo nyt tulevalta osteopaatilta ja kysyi miksi en lähtisi opiskelemaan alaa? En ollut ikinä ennen kuullut osteopatiasta, mutta kiinnostus heräsi ja lopulta päädyin opiskelemaan Osteopatiakoulu Atlas collegeen vuonna 2014. Jo ensimmäisellä koulutus kerralla tunsin olevani kuin kotonani ja pikku hiljaa syttyi sellainen intohimonliekki roihuamaan, ettei se tule ikinä sammumaan.

Neljän vuoden koulutuksen jälkeen olen jatkanut opiskelua syventävien opintojen kautta, kuten esimerkiksi koiraosteopatiakoulutus ja Suomen Osteopaattiliiton järjestämä kevätkoulutus. Nyt aloitin kuuden vuoden rupeaman Sveitsissä SOCK-koulutuksessa. Syksyllä 2019 olisi tiedossa Bidy phase-1 koulutus Suomessa, mutta tiedän, ettei nämäkään tule riittämään minulle. Tulen koko loppu elämäni ajan syventämään oppejani erilaisissa koulutuksissa ja tutkimalla alan kirjallisuutta. Oikeastaan mikä vain tietolähde kelpaa, jos vaan koen sen edistävän kehitystäni ihmisenä ja osteopaattina.

Elän ja hengitän osteopatiaa, koska sen filosofia syntyy elämän perusarvoista ja luonnosta, sen kaikessa kauneudessaan. Pidän terveydestäni huolta käymällä itse osteopaattisissa hoidoissa ja aina silloin tällöin kokeilen myös jotain uutta hoitomuotoa kehoni omien tarpeiden mukaan. Tärkeimpänä kuitenkin pidän terveellisiä elämäntapoja, joista merkityksellisimpiä ovat monipuolinen liikunnan harrastus, terveelliset ruokailutottumukset ja meditaatio. Olen koko elämäni elänyt kuin ”huippu-urheilija”.  Nuoruudessa lajini olivat koripallo, jalkapallo, yleisurheilu, erilaiset kamppailulajit, salibandy ja kehonrakennus. Jälkikäteen ajateltuna, minulta puuttui kehoa ja mieltä huoltavat harrastukset. Ihminen harrastaa usein sellaisia lajeja, jotka nostattavat pelkästään kehon kierroksia ja ei rauhoita niitä. Voisin väittää suurimman osan unohtaneen, että liikunnan ei ole aina tarkoitus kiihdyttää kehoa vaan myös rauhoittaa.

Oikeastaan kehon alakierrokset on kaiken perusta. Esimerkiksi, jos haluaa juosta pitkiä lenkkiä, niin pitää myös pystyä kävelemään pitkiä matkoja. Jos haluaa jaksaa puhua koko päivän ihmisille, niin pitää pystyä olemaan hiljaa. Metaforana voisin sanoa kerrostalon. Se ei pysy pystyssä ilman hyvää perustaa. Tehokkuus, jaksaminen, energisyys jne. edustavat yläkierroksia. Niiden eteen pitää tehdä töitä, koska kenenkään keho ei pysy loputtomiin ”fressinä”, jos ei ole vastapainoa.

Minulla toimii parhaiten meditaatio, jooga, pitkät kävelyt (mieluiten luonnossa), talvisin avannossa käyminen, kirjojen lukeminen, mökkeily, veneily, matkustelu, ystävien seurasta nauttiminen ja yhdessä harrastaminen. Fyysisen kehon heikkouksien vahvistaminen on noussut viime aikoina tärkeäksi ja olen tykännyt eri lajien kokeilemisesta. Huoltava puoli pitää toimia, jotta jaksan ja pystyn auttamaan asiakkaitani ongelmissa kuin ongelmissa. En siis hoida pelkästään tules aluetta, vaan joskus pyrin vaikuttamaan myös sisäelinten toimintoihin, immuunipuolustukseen, mieleen, lymfaan, verenkiertoon, lapsella kehitysongelmiin ja aivan kaikkeen mitä ihmisen kokonaisuuteen kuuluu.

Minun yläkierroksiini kuuluvat jatko-opiskelu, joskus juostavat kovat lenkit, kehonpainoharjoittelu ja kehonhallintatreenit, 2017 juoksemani maratooni, tulevaisuudessa siintävä triathloni, 2018 saaristorenkaan läpi pyöräileminen ja mitä ikinä tulevaisuus eteeni tuokaan. Tietysti nämä edustavat paljon muutakin kuin vain yläkierroksia eli ne antavat myös takaisinpäin. Tavoitteenani on pysyä koko elämäni ajan terveenä niin henkisesti kuin fyysisestikin ja en halua, että aktiivisuuteni laskisi missään elämän vaiheessa. Pitää siis tunnistaa, että mitä nämä kaikki edustaa elämässä ja sen jälkeen syntyy täydellinen kokonaisuus.

Kaikilla meillä on omat tarinamme. Toivon, että pystyisin auttamaan juuri sinua, jotta voisit saavuttaa kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin. Tule ihmeessä vastaanotolleni Turkuun tai Saloon, niin katsotaan voisiko osteopatiasta olla hyötyä sinullekin.